Fysiikassa termi valo tarkoittaa joskus minkä tahansa aallonpituuden sähkömagneettista säteilyä, oli se sitten näkyvää tai ei. Tässä mielessä gammasäteet, röntgensäteet, mikroaaltouunit ja radioaallot ovat myös kevyitä. Tämä valon kaksoisaaltomainen ja hiukkasmainen luonne tunnetaan aalto-partikkeli-kaksinaisuudena
Suljettu lause on matemaattinen lause, jonka tiedetään olevan joko tosi tai epätosi. Avoin lause matematiikassa tarkoittaa, että se käyttää muuttujia, eikä tiedetä, onko matemaattinen lause tosi vai epätosi
Kromosomimutaatioiden päätyyppejä ovat translokaatio, duplikaatio, deleetio ja inversio
Molekyyli on neutraali ryhmä atomeja, jotka on liitetty yhteen yhdellä tai useammalla kovalenttisella sidoksella. mikä näistä alkuaineista ei sitoudu muodostaen molekyylejä: happi, kloori, neon tai rikki? neon, koska se on jalokaasu eikä halua jakaa elektroneja muiden atomien kanssa
Gooden homolosiiniprojektio (tai keskeytetty Gooden homolosiiniprojektio) on pseudosylinterimäinen, tasa-alainen yhdistelmäkarttaprojektio, jota käytetään maailmankartoissa. Normaalisti se esitetään useiden keskeytysten kanssa. Sen tasa-alaominaisuus tekee siitä hyödyllisen ilmiöiden tilajakauman esittämiseen
Korkeataajuinen (tunnetaan myös nimellä Teslan suurtaajuusvirta) kehitti alun perin 1800-luvun lopulla tunnettu tiedemies Nikola Tesla. Vaikka sillä on useita toimintoja, ennen "modernien" antibioottien keksimistä sitä käytettiin lääketieteellisiin tarkoituksiin, kuten kurkkutulehdusten ja muiden infektioiden hoitoon
Psykologian symboli edustaa kreikan aakkosten toiseksi viimeistä kirjainta psi, joka on myös ensimmäinen kirjain kreikan sanasta psuche, joka tarkoittaa mieltä tai sielua, josta termi psyche syntyi; mikä puolestaan antoi meille nimen tieteenalalle psykologia, joka yleisimmin määritellään mielen tutkimukseksi
Maan kivistä voimme oppia maan pinnassa tapahtuneista muutoksista, voimme löytää todisteita maapallon ilmaston muutoksista ja voimme löytää todisteita organismeista kauan sitten. Fossiilit ovat tärkein tietolähde elämästä maapallolla kaukaisessa menneisyydessä
Tämän rakenteen aiheuttaa soluseinä, joka on erittäin jäykkä ja pakottaa siksi solun saamaan määrätyn muodon. Eläinsoluilla ei kuitenkaan ole soluseinää, vaan ainoastaan plasmakalvo. Joten niillä ei ole määriteltyä muotoa. Ne eivät välttämättä ole pyöreitä, vaan niiden muoto on epäsäännöllinen
"Delta-E" -mittaus Käytännön näkökulmasta keskimääräinen ihmissilmä ei pysty havaitsemaan värieroja Delta-E-arvolla 3 tai vähemmän, ja poikkeuksellisen koulutettu ja herkkä ihmissilmä pystyy havaitsemaan värierot vain Delta-E 1 tai enemmän