Lineaarista regressiota käytetään jatkuvan muuttujan Y arvon ennustamiseen yhden tai useamman syötetyn ennustusmuuttujan X perusteella. Tavoitteena on muodostaa matemaattinen kaava vastemuuttujan (Y) ja ennustajamuuttujien (Xs) välille. Tämän kaavan avulla voit ennustaa Y:n, kun tunnetaan vain X-arvot
Sanallinen malli on sanayhtälö, joka edustaa todellista tilannetta. Toisin sanoen se käyttää sanoja kuvaamaan ideoita ja matemaattisia symboleja yhdistämään sanoja. Verbaalisissa malleissa ei käytetä numeroita, mutta matemaattiset symbolit ovat tärkeitä ja mallin on oltava tosi
Atomiluku on alkuaineen atomissa olevien protonien lukumäärä. Esimerkissämme kryptonin atomiluku on 36. Tämä kertoo, että kryptonatomin ytimessä on 36 protonia
Vedenpoistoaineina yleisesti käytettyjä kemikaaleja ovat väkevä fosforihappo, väkevä rikkihappo, kuuma keramiikka ja kuuma alumiinioksidi
Kaavio, joka esittää happi-16-atomin (atominumero: 8), hapen yleisimmän isotoopin, ydinkoostumusta ja elektronikonfiguraatiota. Ydin koostuu 8 protonista (punainen) ja 8 neutronista (sininen). Elementin ulkoisten elektronien stabiilius määrää sen kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet
NASAn mukaan maapallon ilmakehän kaasuja ovat: Typpi - 78 prosenttia. Happi - 21 prosenttia. Argon - 0,93 prosenttia. Hiilidioksidi - 0,04 prosenttia. Pieniä määriä neonia, heliumia, metaania, kryptonia ja vetyä sekä vesihöyryä
Yksi kuutiometri maata painaa 1,2–1,7 tonnia tai 1 200–1 700 kiloa. Nämä metriset luvut muunnetaan välillä 2 645 - 3 747 puntaa tai 2,6 - 3,7 tonnia kuutiometriä kohti. Irtonainen pintamaa on kevyempää ja tiivistynyt pintamaa on raskaampaa
Kielen pyörittäminen on esimerkki epäjatkuvasta vaihtelusta: voit joko pyörittää kieltäsi tai et. Muut ominaisuudet, kuten pituus ja paino, vaihtelevat jatkuvasti. Ihmisiä on kaikenmuotoisia ja -kokoisia
Lysosomi on soluorganelli. Ne ovat kuin palloja. Laajemmalla määritelmällä lysosomeja löytyy kasvien ja protistien sekä eläinsolujen sytoplasmasta. Lysosomit toimivat ruoansulatusjärjestelmän tavoin hajottaen tai sulattaen proteiineja, happoja, hiilihydraatteja, kuolleita organelleja ja muita ei-toivottuja aineita
Useimmat puulajit alkavat palaa noin 300 celsiusasteessa. Kaasut palavat ja nostavat puun lämpötilan noin 600 celsiusasteeseen (1 112 Fahrenheit-astetta). Kun puu on vapauttanut kaikki kaasunsa, se jättää hiiltä ja tuhkaa